Meillä oli ilo tehdä Jenni Puolivälin kanssa yhteistyötä, jonka ansiosta Jenni tarttui vieraskynäämme ja kirjoitti meille blogin. Blogissa kerrotaan mitä vastasyntynyt vauva nyt oikein tekee vai tekeekö oikein mitään. Nappaa tästä vinkit talteen miten vauvan vuorokausirytmin löytymistä voisi tukea ja lue miten vauvan vuorovaikutussuhteet rupeavat kehittymään 👇

Vastasyntynyt nukkuu suurimman osan päivästä, jopa 16-20 tuntia. Unen määrä alkaa nopeasti vauvan kasvaessa vähentyä ja vastasyntynyt jaksaa olla hiukan pidempään hereillä. Vastasyntyneen unen rakenne on vielä kypsymätöntä, eikä vauvalla ole vuorokausirytmiä. Vastasyntyneen uni on kypsymättömyytensä vuoksi usein hyvin herkkää ja vauva saataakin havahtua hereille herkästi. Vauva voi myös äännellä ja liikuskella unen aikana.

Vauvan aivojen kehitys mahdollistaa vuorokausirytmin kehittymisen ja osalla vuorokausirytmiä voikin tulla jo kolmen kuukauden iässä, kun toisilla siihen voi mennä huomattavasti pidempään. Lapsen ensimmäisten elinvuosien aikana unen ja vuorokausirytmin kehittymisessä voi olla suuriakin eroja, mutta ne tasoittuvat kasvun myötä.

• Tarjoa lapselle runsaasti hellyyttä ja sopivasti puuhaa päivisin
• Vähennä toimintaa iltaa kohden ja rauhoita hetket ennen nukkumaanmenoa
• Luo säännölliset ja mukavat iltarutiinit, joihin voi kuulua mm. Iltakylpy, vaipanvaihto ja iltasyöttö sekä rauhallinen loru tai laulu (1)
• Hoida yölliset vaipanvaihdot ja syötöt pimeässä (2)
• Päivisin saa olla valoisaa ja yöllä makuuhuone öisin pimeä
• Vältä nukuttamista - anna vauvalle mahdollisuus nukahtaa itse
• Automaattisten yösyöttöjen sijaan voi kokeilla, rauhoittuisiko vauva esim. Silittelemällä
• Huolehdi, että vauvalla on turvallinen olo

Vauva herää syömään noin 8-12 kertaa vuorokaudessa, mutta yksilöllistä vaihtelua on paljon. Äidinmaito on riittävä ravinto vauvalle yksistään kuuden kuukauden ikään saakka, rinnalle suositellaan D-vitamiinilisää. Imetys voi olla alkuun varsinkin haastavaa ja imetyksen onnistuminen vaatii paljon tietotaitoa ja opettelua. Imetyksen haasteisiin apua saa neuvolasta, synnytyssairaalasta ja Imetyksen Tuki Ry-nettisivuilta.

Vastasyntyneellä on valmiudet vuorovaikutussuhteisiin, joihin hän on kykenevä ja halukas. Vauva kommunikoi ääntelemällä, ensimmäisinä kuukausinaan itkun avulla. Vauvan itkuisuus on runsaimmillaan noin kahden ensimmäisen kuukauden aikana ja täysin tervekin vauva itkee kahdesta neljään tuntia vuorokaudessa. Yleisimmin itkuisuus painottuu iltoihin. Vauvalla voi olla myös koliikkia, joka määritellään kohtaukselliseksi itkuksi, joka alkaa muutaman viikon iässä ja kestää noin muutaman kuukauden ikään. Koliikki-itkun taustalla ei ole mitään elimellistä sairautta ja siitä kärsii noin 10% vauvoista. (3) Vauvan itkuisuus alkaa helpottaa yleensä 3 kuukauden iässä. Mikäli vauva on kärsinyt koliikista, myös se alkaa pikkuhiljaa helpottamaan.

Vauva oppii vuorovaikutussuhteita muilta ihmisiltä ja siksi vauva tarvitsee seuraa syntymästään lähtien. Vauvan kehityksen turvaamiseksi riittää se, mitä useimmat vanhemmat tekevät luonnostaa eli juttelevat, pitävät sylissä, keinuttelevat, tekevät vauvalle voimisteluliikkeitä (4), laulavat, hyräilevät, näyttävät kodin esineitä ja tutustuttavat uusiin ihmisiin. Jokainen vauva kehittyy omaa tahtiaan ja tärkeintä on ottaa vauvan tarpeet huomioon. Vastasyntyneen näkö ei ole vielä kovin tarkka vaan hän näkee lähellä olevat ihmiset. Pientä vauvaa kiinnostaa alkuun erityisesti ihmiskasvot ja mustavalkoiset kuviot. (5)

2-3 kuukauden iässä tapahtuu kehitystasohyppäys, kun vauvalle kehittyy sosiaalinen, vastavuoroinen hymy. Vauva alkaa tuossa iässä muutoinkin vuorovaikuttaa enemmän vanhemman kanssa ja kommunikoi pitkillä jokelteluilla. Vauvan näkökyky kehittyy nopeasti ja lapsi nauttii ympäristön, sekä erilaisten esineiden katselemisesta. Erityisesti värikkäät esineet kiinnittävät tässä vaiheessa vauvan huomion. 2-3 kuukauden iässä vauva alkaa tarttumaan käsillään esineisiin (6) ja vie kaiken suuhunsa, jonka avulla hän tutustuu esineisiin ja maailmaan. Tällöin on tärkeää varmistaa ettei vauva saa suuhunsa mitään vaarallista esinettä, joihin voi tukehtua tai joissa voi olla jotain myrkyllistä.

Vauvan liikunnallinen kehitys etenee omassa tahdissaan ja neuvolassa on olemassa suuntaviivat, joiden mukaan kehitystä seurataan. 1-2 kuukauden iässä vastasyntynyt alkaa kannatella päätään vatsallaan makoillessaan, sekä liikuttelee käsiä ja jalkoja yhtäaikaa.
Noin 2-4 kuukauden iässä vauva alkaa nojata kyynärvarsiinsa ollessaan selinmakuulla, sekä tavoitella esineitä molemmin käsin yrittäen tarttua niihin. Vauva myös alkaa tutkimaan omia käsiään.

Vauvan ensimmäisten kuukausien aikana äidin riski synnytyksen jälkeiselle masennukselle on kaikista korkeimmillaan. Riski on kolminkertainen verrattuna muihin samanikäisiin naisiin. Synnytyksen jälkeistä herkistymistä eli baby bluesia ilmenee, jopa 80%:lla synnyttäjistä ja tämän ajatellaan olevan normaali ilmiö. Mikäli oma jaksaminen, mielialat, vauvan hoitaminen tai muut mieltä askarruttavat asiat mietityttävät kovasti tai vaikuttavat arjen sujumiseen, kannattaa ne ottaa herkästi puheeksi neuvolassa ja mikäli todetaan synnytyksen jälkeinen masennus, on siihen saatavilla apua.

Vauvan syntyminen on melkoista myllerrystä arjessa ensimmäiset kuukaudet ja monenlaiset tunteet kuuluvat asiaan. Tärkeää on kuitenkin myös muistaa pitää vanhempien jaksamisesta kiinni, sillä hyvinvoiva vanhempi jaksaa pitää huolta myös vauvan tarpeista. Mikäli oma jaksaminen on koetuksella, kannattaa siitä kertoa puolisolle, läheisille tai neuvolassa ja pyytää herkästi vauvan hoitoon apua.